Apua, joko se on jo näin lähellä?
Koiran turkki on kaameassa kunnossa. Ovatkohan kaikki ilmoittautumistiedot oikein? Hyväksytäänköhän Lilliä koko näyttelyyn, saati menestyykö se alkuunkaan? Entä, jos saksin vahingossa sen häntätupsua liikaa, ja siitä tulee pitkä miinus tai peräti hylkääminen? Entä, jos möhlin kehässä niin, että saan näyttämään varsin hyvärakenteisenkin koiran kaamealta? Osaanko edes toimia oikein?
Lisää kysymyksiä ilmaantuu mieleen päivittäin.
No, se nyt ainakin on varmaa, että Lilli on kehässä 8. Ilmoittautuneita bretagneja on 4, ja kehä on joskus siinä 10-11 välillä, riippuen, milloin edellinen rotu saadaan arvosteltua.
Ja sitten vielä pitää varoa, ettei tartuta hermostuneisuuttaan koiraansa...
sunnuntai 30. toukokuuta 2010
maanantai 10. toukokuuta 2010
Hammaskivenpoistoa ja mätsäriä
Perjantaina Lillillä oli hammaskivenpoisto. Raukka jouduttiin nukuttamaan toimenpiteen ajaksi. Illalla se oli kuitenkin jo varsin normaali, ja pienellä lenkillä, jonka sille annoin, se söi jopa jotain kakkaa ja juoksi ja remusi kuten ennenkin. Alla kuva Lillistä operaation jälkeen.
Lauantaina, ennen sunnuntain mätsäriä otin erävoiton Lillin häntäpehkosta, joka on saanut vuosien varrella osakseen ihmettelyä ja ihailua. Orivedellä tuomarilta se saisi korkeintaan pitkän miinuksen, joten sakset käteen ja pehko pieneksi.
No. Mätsärissä meillä oli oikeastaan epäonnea. Aluksi parimme oli meitä huonompi, Lilli sai siis punaisen nauhan ja jatkoi punaisiin. Kauhuissani katselin kiltisti kontaktia ottavia punaisia ja hihnastaan tempovia sinisiä. Kävi ilmi, että Lilli olisi varmasti voittanut tai ollut ainakin toinen sinisten sarjassa, ja saanut kotiin viemiseksi jos minkälaista herkkua, pokaalia ja ruusuketta. Lillin parikin oli kolmas.
Kuten arvata saattaa, ei menestystä sitten tullutkaan enää punaisissa. Olimme koko punaisten viimeisiä. Voin vain sanoa, että todella harmitti.
Seuraavaan mätsäriin menemme varmaankin 23.5. Se on Valkeakoskella. Toivottavasti onni silloin suosisi.
Alla kuva Lillistä mätsärissä. Eikö näytäkin rodunomaiselta?
Lauantaina, ennen sunnuntain mätsäriä otin erävoiton Lillin häntäpehkosta, joka on saanut vuosien varrella osakseen ihmettelyä ja ihailua. Orivedellä tuomarilta se saisi korkeintaan pitkän miinuksen, joten sakset käteen ja pehko pieneksi.
No. Mätsärissä meillä oli oikeastaan epäonnea. Aluksi parimme oli meitä huonompi, Lilli sai siis punaisen nauhan ja jatkoi punaisiin. Kauhuissani katselin kiltisti kontaktia ottavia punaisia ja hihnastaan tempovia sinisiä. Kävi ilmi, että Lilli olisi varmasti voittanut tai ollut ainakin toinen sinisten sarjassa, ja saanut kotiin viemiseksi jos minkälaista herkkua, pokaalia ja ruusuketta. Lillin parikin oli kolmas.
Kuten arvata saattaa, ei menestystä sitten tullutkaan enää punaisissa. Olimme koko punaisten viimeisiä. Voin vain sanoa, että todella harmitti.
Seuraavaan mätsäriin menemme varmaankin 23.5. Se on Valkeakoskella. Toivottavasti onni silloin suosisi.
Alla kuva Lillistä mätsärissä. Eikö näytäkin rodunomaiselta?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)