Joulu!!

Aattoaamuna koristeltiin kuuset ja otettiin perinteinen poseeauskuva minikuusen juurella:

Päivä eteni rauhallisesti, joulupöytä tuoksui Lillinkin nenään. Illalla jokin soitti ovikelloa ja sisään astui PUKKI!!

Pukinkontissa tuoksui, ja Lilli odottikin kaikkia lahjojaan pukin vieressä konttia haistellen. Viimeisen lahjan saatuaan se lähti kiertämään taloa ylpeänä lahja suussaan.

Ensin Lilli avasi kaksi lahjaa, jonka jälkeen se kävi haukkumassa ulkona ja tunki sitten kuononsa omiin lahjoihini (etenkin niihin, joissa oli karkkia sisällä...) Lopulta se palasi jälleen omien lahjojensa kimppuun. Lahjoista löytyi uudet sukkahousut, kolme luuta sekä aktivointileluja namuilla täytettynä.


Tänään kylässä oli paljon vieraita, joten rapsuttelijoita riitti.

Lillin jouluvalmisteluja

Aamulla jotain herkullista laitettiin kypsymään... KINKKU!!

Sitten pelottava imuri tuli esiin, ja häiritsi Lillin unia. Onneksi mokoma kammotus lopulta häipyi, mutta sisälle tuotiin puu.
Lilli ei kuitenkaan kuusesta pahemmin piitannut. Omaan huoneeseeni tullutta minikuusta se hiukan haisteli.

Omasta namujoulukalenterista löytyi jälleen namu, ja pian oli lenkin aika. Ulkona oli kuitenkin 26 astetta pakkasta, ja Lilli teki stopin jo parinsadan metrin kävelyn jälkeen, joten käännyimme. Vielä illallakin käsiteltiin herkullista kinkkua ja tehtiin muitakin leipomuksia, mikä pitikin Lillin kiireisenä koko päivän.

Mitähän huomenna tapahtuu...?

Hyvää Joulua kaikille Lillin blogin vierailijoille!

Blogi 1 vuotta!

Lillin blogi on nyt ollut netissä yhden vuoden ja yhden päivän verran. Eilen en ehtinyt kirjoittelemaan, ja nytkin kerron vain nopeasti kuulumiset.

Lumi on siis tullut, ja myös kovat, pahimmillaan parinkymmenen asteen pakkaset. Lenkillä tassuja paleltaa ja niihin kertyy lumikökköjä.

Joulukuukin on tullut, Lillillä on jälleen oma namukalenteri, josta on löytynyt jo kaksi namua :)

Uusi video

Laitoin jälleen youtubeen uuden videon Lillistä. Siinä Lilli rikkoo isoa lumipalloa, noin se käyttäytyy aina ison lumipallon/veistoksen nähdessään. Lumiukkoja ei siis kannata Lillin lähettyvillä rakennella :)

Päivityksiä

Viime päivityksestä onkin jo aikaa. Syyslomalla olin Ruotsissa, ja matkalta palattuani koira tervehti varsin iloisesti.

Ensilumikin sateli jo joku aika sitten, mutta suli pois. Tänään oli todella synkkä päivä, ja synkkyyttä lisäisi pimeyden tuleminen "aikaisemmin" johtuen kellojen siirrosta. Pari syysflunssaakin on ollut, tällä hetkellä nuhaisena vielä parantelen itseäni.

Huomenna onkin sitten jo marraskuu, ja jouluunkin aikaa enää vajaat kaksi kuukautta!

Syksy!!

Niin ankean harmaata, mutta toisaalta myös todella kaunista... Syksy on nyt oikein kunnolla tullut, taivas on harmaana, mutta puut loistavat eri värisinä.

Loin tässä äskettäin uuden blogin: Luonto.

Alla olevissa kuvissa Lilli lehtikasassa :)

Turhautumista

Selailin netistä jotain uutta, mitä voisin Lillin kanssa tehdä. Lopulta löysin tempun, missä koiran pitäisi tökätä pallolla vessapaperirullia nurin, ja päätin aloittaa sen opettamisen Lillille.

Ja nyt se jo melkein osaa sen...

Välillä on vaikeuksia keksiä enää mitään uutta Lillille. "Huiman haastavaksi" kehutun Dog Turbon se ratkaisee puolessa minuutissa törkeän pitkän kielensä ansiosta, samoin käy kongille; olen yrittänyt sulattaa kongin sisälle juustoa tai laittaa sinne jos minkälaista namua, mutta hetken päästä jaloissani on jälleen ruskea pötkö pyytämässä lisää. Maton alle piiloteltavat namutkin löytyvät nopeasti, ja namunpiilotusleikinkin potentiaaliset piilopaikat se tuntuu tietävän... Temppuja se osaa jos minkälaisia, eikä oma mielikuvitus enää riitä kehittelemään uusia. Äsken kaadoin terassille murenaksi menneet namujen rippeet pussin pohjalta, niitä etsiessä sillä meni ruokailun ajan. Aktivointia pihalla taas rajoittaa Lillin huima metsästysvaisto: aina, kun se näkee jonkin liikkuvan, se säntää perään, eikä kuule tai näe enää mitään muuta kuin saaliinsa.

Koulupäivätkin ovat pitkiä, ja illalla Lilli onkin levoton, ravaa sisällä ja ulkona vuorotellen. Nyt on onneksi viikonloppu, taidan tästä lähteä lenkille tyynnyttämään Lillin tekemisentarvetta, kun aurinkokin näyttää paistavan...

Kevennykseksi alla video Lillistä haukkumassa :)

Karkuri

Eilen sain jälleen muutaman extra-sydämentykytyksen, kun koira näki kissan ikkunasta. Eipä siinnä mitään, koira katseli kissaa sydän läpättäen ja korvat höröllä.

Kun kissa käveli pois ikkunan läheltä, kysyin Lilliltä: "Meneksä ulos kattoon sitä?" Lilli tietysti lähti kauheaa ravia kohti ulko-ovea, tökkäsi oven auki kuonollaan ja ...
... tarhasta pois johtava ovi olikin auki.

Ehdin tajuta vain hännänpään vilauksen, kun koira ravasi tiehensä. Sitten kuului voimakas ajohaukku, risujen ratinaa pusikossa, ja vähitellen ajohaukkukin vaimeni koiran juostessa kauemmas.

Juuri, kun olin varannut namuja taskuuni ja valmis menemään huutelemaan koiraani takaisin, minulle soitettiin. Naapurini soitti, Lilli oli löytynyt.

Aivan: tuo kyseinen kissa oli naapurini kissa, ja aavistelinkin sen menevän pakoon omaan pihaansa. No, sitten vain hain Lillin takaisin naapuriltani. Vaan eipä taida kyseinen kissa enää pitkään aikaan uskaltautua Lillin reviirille...

Sitten vielä muita kuulumisia. Koulu tosiaan on jo alkanut, ja kesäinen lämpö on muuttunut hyytäväksi, syksyiseksi tuuleksi. Puutkin jo kellastuvat, ja linnut lähtevät kohti etelää...
Koulun takia en enää ehdi viettämään Lillin kanssa niin paljoa aikaa kuin ennen, ja illalla se yleensä kiehnääkin jaloissani toimintaa haluten.

Lillin kotisivujen päivitykset ovat nyt netissä! Vieraskirja on saanut uuden spämminestoviritelmän, joten roskapostia ei pitäisi enää sinne tulla. Jos et siis ole vielä päivityksiä nähnyt, vieraile: http://www.lahdenniemi.fi/lilli

Alla vielä kuva eräänä iltana olleesta ukkosesta. Salama on siis videoitu, josta kuva on leikattu, niin hyvää tuuria minulla ei ole ollut, että olisin saanut salaman suoraa kuvattua :) Moista myrskyä en ole kokenut aikoihin, oli todella upeaa katsottavaa.

Läähätystä

Jouduimme keskeyttämään tänään päivälenkin ja kääntymään takaisin kesken kaiken, koska kuumuus oli melkoinen. Lilli kuitenkin ehti käydä uimassa mutaisessa lutakossa, ja seurauksena se oli aivan kurassa.

Ilma on hautovaa ja yöksi lupaillaan ukkosta. Taivas oli lenkillä lähes pilvetön, mutta ilma on oudon sumea -ne Venäjän savut...

Lenkin jälkeen peseydyimme kumpikin viileän vesisuihkun alla terassilla, ja mutakin lähti ihan nätisti Lillin tassuista pois. Tällä hetkellä se istuu vieressäni rapsuteltavana ja varmaankin kinuaa lenkille tai pyytää minua nousemaan tuolista ja järjestämään sille jotain tekemistä...

Koulukin alkaa kohta, sitten jää Lillikin vähemmälle huomiolle, 7-tuntisten päivien jälkeen ei oikein enää ole jaksamista tehdä mitään muuta kuin löhötä.

Lillin sivujen päivityksiä odotellessa...

Silmävaivoja

Aamulla, Lillin ollessa marjareissulla mukana (itse en ollut), se oli kuulemma yllättäen vinkaissut ja sitten hieronut silmäänsä maahan. Itse huomasin asian, kun näin kotona sen pitävän toista silmäänsä kiinni.

Epäilimme syyksi ampparin pistoa tai sitä, että jokin tikku olisi pistänyt Lilliä silmään. Nyt silmä on kuitenkin jo parempi, Lilli pitää sitä jo auki, mutta räpyttelee varsin taajaan.

Koulukin alkaa jo pian, ja sitten kesä onkin jo melkein ohi. Nytkään en ole oikein ehtinyt huomioimaan Lilliä riparikiireiden vuoksi, saati sitten kouluaikana. Ihanat helteetkin taitavat olla lopussa -kyllä tämä olikin ihana, lämmin kesä pitkän, kylmän ja lumisen talven jälkeen. Oikea unelmavuosi!

Alla kuva Lillistä silmänsä kanssa. Kuva on ehkä hiukan huono, mutta kuvassa siis vasemmanpuoleinen silmä on kipeä ja kiinni, oikeanpuoleinen on terve silmä.

(Ja Lillin kotisivujen päivitykset tulevat kyllä joskus, jolloin vieraskirjan spämmiviestienkin pitäisi ehtyä...)

Suunnistusviikko takana

Olimme juuri viikon suunnistamassa Imatralla, kotiuduimme eilen kahdeksan aikaan illalla. Viisi helteistä suunnistuskilpailua on nyt takana, kuuma todella oli, lähes 34 astetta lämmintä.

Menestystä ei sen suuremmin tullut, mutta ihan mukava kokemus sinänsä, myös Lillille. Lilli todella oli poikki reissun jälkeen, joutuihan se melkein päivittäin olemaan mukanamme kilpailukeskuksessa ja kokemaan uusia hajuja ja maisemia. Automatkatkin menivät ihan mukavasti, vaikka hellettä oli kaameasti. Lilli pärjäsi helteellä yllättävän hyvin -sehän pitää auringosta ja lämmöstä, mutta uiminen mutaisessa hiidenkirnussa tai lammessa tuli välillä tarpeeseen. Kotitielle käännyttäessä Lilli meni onnesta sekaisin, ja makasi koko loppuillan. Alla kuvat Lillistä aurinkovarjon alla sekä hiidenkirnussa.

Lillin kotisivujen päivitykset ovat vähän myöhässä, mutta tulevat nettiin sitten kun tulevat...

Lähtötouhuja

Olen menossa Lillin kanssa yökylään, ja lähdemmekin ihan kohta.

Lilli on ihan hämillään, ravaa tuossa pitkin kämppää, kun tavarat vietiin jo autoon ja Lillikin haluaa... kaiken lisäksi yksi reppu tuoksuu ihan koiranruualle...

Itseäni "pelottaa" hiukan aamuherääminen. Yleensä vanhempani tulevat päästämään Lillin syömään siinä kuuden-puoli seitsemän maissa ja minä jatkan uniani päälle yhdeksään... Nyt ei ole ketään päästämässä koiraa pihalle, ja lisäksi vieraissa paikoissa Lilli herää varsin aikaisin, viime vuonna, kun tehtiin sama reissu, niin se oli siinä viiden ja kuuden välissä, kun kömmin ylös sängystä koiraani pissattamaan ja laittamaan sille ruokaa :P

Lillin kotisivut päivitetään ensi viikon aikana.

Alla kuva Lillistä ja terassilla olleesta tyhjästä koiranruokapussista...

Kurkien kauhu

Toissapäivänä olimme mökillä. Olin Lillin kanssa veneilemässä, kun se havaitsi jotain kaislikossa. Soudin lähemmäs, ja kun olimme kaislikon vieressä, hyppäsi Lilli yllättäen veneestä ja lähti uimaan kohti rantaa!

Näin, miten Lilli kapusi rantaan, ravisteli ja häipyi sitten risukkoon. Lähdin perään. Huutelu ei tuottanut tulosta, mutta sinnikkäästi yritin etsiä koiraani. "Ei se kauas ole voinut lähteä"...

Kuulin kurkien huutoa hiukan kauempaa, mutta ajattelin, että se ei liittyisi asiaan mitenkään. Palasin mökille. Samassa isälleni tuli puhelu, Lilli oli löytynyt.

Lähistöllä olevassa talossa asuva henkilö oli nähnyt Lillin jahtaamassa kurkia -se selittäisi kurkien hätäiset huudot. Saatuaan jahtaamisesta tarpeekseen, Lilli oli mennyt tapaamaan koirakaveriaan, joka myöskin asui varsin lähellä mökkiämme. Sieltä Lilli oli sitten lopultakin napattu.

Tämä on jälleen yksi niistä lukuisista karkaustarinoista, mitä vuosien mittaan on tullut koettua. Oli huvittavaa ajatella Lilliä vaanimassa kurkea, mutta toisaalta kurjaa, että tämä osoitti, ettei Lilliä oikein enää veneessäkään uskalla pitää -ja vielä vähemmän vapaana.

Tarina päättyi siis onnellisesti, mutta huonomminkin olisi voinut käydä. Mökkimme lähellä on tie, jota jotkut joskus ajavat vaarallisen kovaakin, vaikkakin autoja siinä menee harvakseltaan.

Alla video Lillistä uimassa -se, että Lilli ui nykyään mielellään, saattaa toisaalta olla osasyynä karkumatkaan. Etenkin tuon ojan kaltaisissa matalikoissa se tykkää uida, ja juuri sellaista "rämettä" meillä on mökkirannassamme.

Ja vielä alempana kuva västäräkistä, joka on viemässä poikasilleen ruokaa. Oli ihan pakko laittaa, osaakin olla söpö<3

Hyvä...

"Mittasuhteet ok. Kevyt pää. Selässä pehmeyttä. Lanne hieman luisu. Niukat kulmaukset. Eturaajat voimakkaasti ulkokierteiset. Turkki ei tänään parhaimmillaan. Liikkuu hyvin."

Lilli sai siis laatumaininnaksi hyvän, joka on kolmanneksi paras (erinomainen, erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä, ei voida arvostella, hylätty). Näyttelystä jäi silti varsin hyvä maku, ja opin paljon uutta koiranäyttelyistä. Nyt jo niiden seuraaminenkin on mukavampaa, kun tietää, miten kehässä tarkalleen toimitaan.

Lilli todella oli huonossa karvassa. Olin eilen koettanut sitä nyppiä, mutta laihoin tuloksin. Hännän tyvessä pörrötti pari vallatonta karvatupsua, jotka häntää nostaessa tulivat aivan liian hyvin esille, ja koko turkki oli täynnä vaaleampia "laikkuja", eli kuollutta karvaa.

Eturaajat:D ne todella ovat Lillin heikoin lenkki. Edestä katsottuna ne ovat aivan liian käyrät. Liikkeitä sen sijaan olen itsekin ihastellut.

Lillin kotisivut tulen myös päivittämään jossain vaiheessa.

Alla kuvia. Pahoittelen huonoa laatua.

Fiiliksiä ennen näyttelyä

Itse olen jälleen pienessä nuhassa (kolme flunssaa ollut melkein peräkkäin, jokohan kohta helpottaisi?). Onneksi ei menoa suuremmin haittaa. Loppuviikosta minulla onkin reilusti ohjelmaa, särkänniemessä käymisestä kaverin kanssa telttailuun (jos vain säät sallivat), joten käytän tämän päivän näyttelyyn valmistautumiseen.

Äsken pakkailin jo hiukan näyttelylaukkua. Paperia paperin perään. Mitä niistä sitten loppujen lopuksi edes tarvitaan? Tuskin ainakaan kaikkea, pakkasin varmuuden vuoksi mukaan sellaisiakin lappusia, mitä tuskin edes tarvitaan.

Kahtena yönä olen untakin nähnyt, että olemme näyttelyssä...

2 viikkoa näyttelyyn!!

Apua, joko se on jo näin lähellä?

Koiran turkki on kaameassa kunnossa. Ovatkohan kaikki ilmoittautumistiedot oikein? Hyväksytäänköhän Lilliä koko näyttelyyn, saati menestyykö se alkuunkaan? Entä, jos saksin vahingossa sen häntätupsua liikaa, ja siitä tulee pitkä miinus tai peräti hylkääminen? Entä, jos möhlin kehässä niin, että saan näyttämään varsin hyvärakenteisenkin koiran kaamealta? Osaanko edes toimia oikein?

Lisää kysymyksiä ilmaantuu mieleen päivittäin.

No, se nyt ainakin on varmaa, että Lilli on kehässä 8. Ilmoittautuneita bretagneja on 4, ja kehä on joskus siinä 10-11 välillä, riippuen, milloin edellinen rotu saadaan arvosteltua.

Ja sitten vielä pitää varoa, ettei tartuta hermostuneisuuttaan koiraansa...

Hammaskivenpoistoa ja mätsäriä

Perjantaina Lillillä oli hammaskivenpoisto. Raukka jouduttiin nukuttamaan toimenpiteen ajaksi. Illalla se oli kuitenkin jo varsin normaali, ja pienellä lenkillä, jonka sille annoin, se söi jopa jotain kakkaa ja juoksi ja remusi kuten ennenkin. Alla kuva Lillistä operaation jälkeen.



Lauantaina, ennen sunnuntain mätsäriä otin erävoiton Lillin häntäpehkosta, joka on saanut vuosien varrella osakseen ihmettelyä ja ihailua. Orivedellä tuomarilta se saisi korkeintaan pitkän miinuksen, joten sakset käteen ja pehko pieneksi.

No. Mätsärissä meillä oli oikeastaan epäonnea. Aluksi parimme oli meitä huonompi, Lilli sai siis punaisen nauhan ja jatkoi punaisiin. Kauhuissani katselin kiltisti kontaktia ottavia punaisia ja hihnastaan tempovia sinisiä. Kävi ilmi, että Lilli olisi varmasti voittanut tai ollut ainakin toinen sinisten sarjassa, ja saanut kotiin viemiseksi jos minkälaista herkkua, pokaalia ja ruusuketta. Lillin parikin oli kolmas.

Kuten arvata saattaa, ei menestystä sitten tullutkaan enää punaisissa. Olimme koko punaisten viimeisiä. Voin vain sanoa, että todella harmitti.

Seuraavaan mätsäriin menemme varmaankin 23.5. Se on Valkeakoskella. Toivottavasti onni silloin suosisi.

Alla kuva Lillistä mätsärissä. Eikö näytäkin rodunomaiselta?

Vappu

Istun koneen ääressä ilmapallo vieressäni. Tettiviikko on ohi.

Lillin vappuun ei kuulu mitään muuta erityistä. Itselläni on vielä sitkeä nuha ja yskä, kuumetta ei ole missään vaiheessa tautia ollut, mutta nuha tuntuu olevan paha. Lilli aristaa hiukan ilmapalloja, mutta namun avulla tulee kyllä mielellään nuuhkimaan niitä lähempääkin.

Latasin juuri youtubeen videon Lillistä kongin kanssa:


Taidan tästä lähteä syömään sipsiä ja katsomaan, jaksaisiko vielä täyttää pari ilmapalloa...

Flunssaa...

Itselläni on tällä hetkellä pieni flunssa. Kurkku hiukan kipeä, nuhaa, ei kuumetta. No, viimeisestä onkin jo 4 kuukautta...

Päivittelen tässä sitten Lillin kuulumisia. 5.5. näyttää olevan mätsäri Kaupissa, mutta se on keskiviikko-ilta, ja minulla on 7 tunnin koulupäivä. Muuten kyllä näyttäisi oikein hyvältä. Siihen menoa siis HARKITSEMME. Sitten 20.5. (Lillin nimipäivänä:D) olisi myös yksi mätsäri. LISÄKSI äitienpäivänä 9.5. olisi Kangasalla yksi. Johonkin näistä, tai kahteen näistä, menemme ennen tuota virallista näyttelyä 13.6.

Lilli on voinut ihan hyvin. Pitkät koulupäivät ja kokeet häiritsevät yhdessäoloamme, ja nyt tuli sitten tämä flunssa... Tänään on koiranpäiväkin, ja haluaisin lähteä Lillin kanssa oikein pitkälle lenkille, mutta...

No, ensi viikolla on ainakin tetti. Saa kouluhuolet pois mielestään viikon ajaksi. Ja työpaikkakin on Kangasalan Eläinpuati:)

Kevät

Äsken kävimme lenkillä. Lilli kävi yllätyksekseni kahlailemassa Jauksan rannassa, jossa oli jo hiukan sulaa, ja kauhukseni hyppäsi myös laituriltakin jäälle! Onneksi jää kesti, mutta takaisin sankari joutui kahlaamaan, sillä jäältä ei pystynyt hyppäämään maalle, piti mennä veden kautta. Kuvia minulla ei ikävä kyllä ole, kamera jäi kotiin.

Metsässä kuulin ensimmäistä kertaa peipon äänen, ja Jauksan suunnalla huuteli kalalokki. Myös perhosen bongasin. Ikävä kyllä, metsässä oli vielä yllättävän paljon lunta ja olin matkalla lenkkareilla;D monta kertaa jouduin tyhjentämään kenkäni.

Mutta, kyllä se kesä sieltä tulee! Lilli on viihtynyt pihalla kevättuulia haistelemassa, ja lumet sulavat kovaa kyytiä.

Lilli 4 vuotta

29.3. Lillimme täytti sitten 4 vuotta. Valitettavasti päivänsankari joutui viettämään päivänsä yksin, kun kaikki perheenjäsenet olivat poissa.

Lopulta, 7-tuntisen koulupäivän jälkeen alkoi juhlinta. Lilli sai lahjaksi sukkahousut, siankorvan ja 2 puruluuta, joskin puruluut päätyivät koiranruokakaappiin, jotta Lillimme ei olisi vallan lihonut.

Päivän minulle jännittävin osuus oli kuitenkin vielä edessä. Olin luvannut Lillille ilmoittaa sen syntymäpäivänään Oriveden kr-näyttelyyn. Ilmoittautuminen oli minulle aivan uutta, mutta onnistui kuitenkin minulta.

Alla synttärikuvia.

Poseerauskuva

Herkullinen "kakku" tuhottavaksi

Mätsäri

Sain ainakin kylmän muistutuksen siitä, että ei ole mitään järkeä lähteä pakkasella mätsäriin. Viima oli hyytävä ja palelin kehän vieressä odottaessani vuoroani.

Lilli käyttäytyi silti paremmin kuin edellisissä mätsäreissään yhteensä. Se sai heti ensimmäisen punaisen nauhansa. Koiria Lillin sarjassa oli 42, ja Lilli piti koko ajan hienosti katsekontaktin, mitä edellisissä mätsäreissä en ole nähnyt. Seisominen meni hiukan huonosti, mutta ihan mukavasti silti. Lilli ei kuitenkaan päässyt palkinnoille asti, sillä vain 4 parasta palkittiin. No, joka tapauksessa punainen nauha oli jo hieno saavutus.

Yritän lähipäivinä päivittää Lillin kotisivut, jotta sitten saisin sieltäkin linkin kätevästi tänne blogiin. Saa kuitenkin nähdä, saanko ne päivitettyä nyt vai kuukauden päästä...

Myös Lillin syntymäpäivät lähestyvät. 29.3. se täyttäisi jo neljä vuotta. Apua.

Mutta opinpahan ainakin itse jotain: Seuraavaan mätsäriin mennään vasta aikaisintaan toukokussa, kun ilmat lämpiävät. Alla vielä kuva Lillistä kehässä (älä välitä emännän pöhköstä vaatetuksesta).

Huh.

Jälleen onnistuneen "puolihihnalenkin" (eli lenkin laahausnarun kanssa) jälkeen itsetunto on kohdallaan. Vain yhden kerran Lilli erehtyi pusikkoon kaivelemaan jotain, ja hakiessani sitä kenkäni täyttyivät lumesta ja lunta meni namutaskuunkin, jolloin kaikki namut vettyivät. Mutta vastaantulijan ohitus sujui täydellisesti, ja luoksetulokäskyä noudatettiin muulloin ihan nätisti. Tämä ei vielä kuitenkaan osoita, että Lilli pysyisi 100% varmasti lähelläni, enkä varmaan aikoihin ota vielä laahausnarua pois. Juuri silloin yleensä se rusakko pomppaa Lilliin kuonon eteen ja siinä sitä sitten mennään.

Lillillä on oma tähystyspaikka aitauksessaan, jonka sille aikani kuluksi tein. Siinä se on sitten istunutkin aina kun mahdollista, ja selvästi nauttii pystyessään seuraamaan maailman menoa erinomaisesti.

Apua, mätsäriin on enää puolitoista viikkoa aikaa! Onneksi näyttelyhihna on nyt ostettu, ja treenailtukin hiukan hyvää mätsärikäyttäytymistä. Kumpa Lilli vain malttaisi pitää katsekontaktin myös kehässä.

Pian varmaan pitäisi päivittää Lillin kotisivutkin, ja silloin sinne tulisi lopultakin linkki myös tänne blogiin. Varmaan teenkin sen mätsärin jälkeen.

Alla vielä kuva Lillistä tähystyspaikallaan :)

Ihana talvi!

Hiihtolomakin on nyt alkanut. Itse suuntaan hiihtolomalla Himokselle ja uimahalliin, sekä tietysti rentoudun ja vietän aikaa Lillin kanssa, lopultakin.

Sää on pysytellyt kauniina vieläkin. Tänään mittari heilahti ensimmäistä kertaa nollan yläpuolelle parin-kolmen kuukauden jälkeen. Lunta on polviin asti, joissain paikoissa vielä enemmänkin, ja Lillin eteneminen siinä on vaivalloista. Välillä koko koira katoaa hankeen. Minua ei kuitenkaan lumi haittaa, ja iloitsen saadessani nauttia tästä ikimuistoisesta talvesta, sillä tulevaisuudessa tällaiset talvet vain harvenevat.

Huhtikuuhun aikaa ilmoittautua Oriveden näyttelyyn. Piakkoin pitäisi ostaa näyttelytalutin ja sitten aloittaa se mätsäreissä pyöriminen. Ehkäpä hiihtoloman aikana piipahdan jossain eläinkaupassa sen ostamassa.

Latasin juuri videon Lillistä youtubeen, tuossa alla se on myös nähtävillä. Siinä Lilli siis löytää hangesta jotain kiinnostavaa ja alkaa kaivella :)

4 kuukautta näyttelyyn!

Tosiaan, Lillin ensimmäinen näyttely lähestyy kovaa vauhtia. Piakkoin pitäisi varmaan jo ilmoittautuakin, sekä ruveta kouluttamaan sille vähän näyttelyesiintymistä.
Mätsäreitä ollaan katseltu, ja silmiin pisti mätsäri Kangasalla 14.3. Mikäli sää siis edes jotenkin sallii, menemme varmaankin tuonne. Siitä on hyvä aloittaa jälleen kesän kestävä mätsärikausi!
Luonto on vieläkin todella kaunis, ja kevättä kohti aletaan mennä pikku hiljaa. Päivät pitenevät ja vielä viidenkin jälkeen näkee vielä lenkkeillä.
Alla kuva erittäin lumisesta Lillistä.

Edistysaskel!

Tänään kävimme mökillä. Mökkimme sijaitsee siis puolen tunnin kävelymatkan päässä kodistamme, eli matka ei ole mitenkään paha.
Mökillä sitten halusin päästää Lillin vapaaksi. Minulla ei (tietenkään) ollut namuja sillä hetkellä, mutta mökiltä löytyi onneksi kuivaa näkkileipää, joka maistui Lillille mainiosti. Lilli kyttäsikin nätisti vieressäni, tein jopa pienen lenkin sen kanssa jäälle, ja koirani noudatti aina kiltisti luoksetulokutsua. Vasta kun näkkileipä loppui, sidoin Lillin, ja sitten olikin jo aika lähteä kotiin. Kuvia minulla ei matkasta valitettavasti ole, sillä kameran akku teki tenän heti ensimmäisen maisemakuvan ottamisen jälkeen, eikä kännykän huonolaatuisella kameralla juuri kummoisia kuvia saa.

Luonto on kyllä todella kauniina nyt. Mikäli koulu ja pari lievää nuhaa eivät menoani haittaisi, tulisi Lillin kanssa varmasti ulkoiltua paljon enemmän.

Lillin uusi vuosi

Huhhuh. Uudenvuodenaatto on nyt onnellisesti ohi. Paukkeen alkaessa Lilli ei ilotulituksesta aluksi niin välittänyt, mutta kun naapuristossa alkoi jytistä, koiraparka paineli lujaa pöydän alle. Se tärisi, mutta kun sitä rapsutti, se rauhoittui hiukan. Koko illan Lilli kulki silti korvat luimussa. Illalla se oli kuitenkin jo varsin rauhallinen ja nukahti lopulta pedilleen sänkyni viereen.


Uskaltaisikohan jo tulla pois pöydän alta...?