lauantai 28. heinäkuuta 2012

Pigmenttimuutoksia kirsussa

Mielenkiintoinen aihe, jota olen pohtinut jo varmaankin koiran koko eliniän ajan. Kirsun lisäksi Lillin kynsissä ja kielessä on toisinaan nähtävillä pigmenttimuutoksia, mutta kirsu on noista se näkyvin, joten keskitytään nyt siihen.

Eli tässä Lilli on pentuna kesällä 2006. Kirsu on musta:
 Tuon kesän jälkeen Lillin kirsu alkoi yllättäen vaaleta, se muuttui ruskeaksi. Jo syksyllä 2006 se näytti tältä:
Aluksi oletin, että kirsu muuttuisi kesän tullessa jälleen ruskeaksi (aurinko ruskettaa, talvi vaalentaa), mutta näin ei käynyt. Ruskeus pysyi läpi kesän 2007!

...ja siitä lähtien koiran kirsu on ollut säännöllisesti ruskea -vuodenajat eivät ole vaikuttaneet asiaan. Heitetäänpä esimerkkinä vaikka talvi 2009-2010.
Ja heti perään kesä 2010; muutosta ei tapahtunut, vaikka olikin lämmin kesä.
Eipä siinä mitään. MUTTA sitten tuleekin syy, miksi tätä ylipäätään pohdiskelen juuri nyt; tänä keväänä Lillin kirsu muutti pitkästä aikaa väriään ja tummui takaisin mustaksi!!
Kuvasta voi olla vähän hankala erottaa -eihän tuo nyt IHAN musta ole, mutta selvästi tummempi kuin aiemmissa kuvissa. Äskeinen kuva on otettu heinäkuun alussa -laitetaan loppuun vielä tänään otettu kuva kirsusta. Valaistuksessa on eroa, mutta minusta tuo näyttää jopa tummuneen:
Tosiaan kuva ei kerro kaikkia sävyjä ja kirkkaassa auringonpaisteessa tuo näyttää nytkin jopa ruskealta "livenä", tummemmassa valaistuksessa tummemmalta. Siitä huolimatta muutosta on tapahtunut.

Miksi kirsun väri sitten juuri tänä kesänä muuttui jälleen ruskeaksi, vaikka välissä on 5 kesää, jolloin muutosta ei tapahtunut? Voi toki olla mahdollista, että muutokset todella johtuvat auringosta tai kenties ikääntymisestä, mutta mieleeni putkahti myös yksi vaihtoehto: ruokavalion muutos.

Ainakin linnuilla olen lukenut (no joo, täysin eri laji eivätkä ehkä verrattavissa toisiinsa), että ruokavalio voi vaikuttaa höyhenpuvun väritykseen hyvinkin voimakkaasti. Lilli aloitti siis raakaruokinnan marraskuussa 2011 ja muutokset kirsussa taisivat tapahtua ihan tässä huhti-toukokuussa (?) 2012, puolisen vuotta myöhemmin. Hmm.

Jännä nähdä, mitä syksyllä tapahtuu. Muuttuuko koiran kirsu takaisin ruskeaksi vai pysyykö se tummempana läpi talven? Ja jos se vaalenee talvella, tuleeko siitä jälleen tummempi ensi keväänä? Omasta mielestäni ruokavalion muutos saattaisi kyllä hyvinkin olla ainakin osasyynä tähän mielenkiintoiseen muutokseen kirsun väreissä!

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Virikkeenä lasten vanha muovailuvahapurkki

Tämä virike minun onkin pitänyt esitellä jo aikoja sitten, se on ollut Lillillä jo useita vuosia käytössä ja hyväksi on todettu.

Eli vanha lasten muovailuvahapurkki, taisi olla aikanaan minun. On sisältänyt siis ihan myrkytöntä lasten muovailuvahaa ja sen tyhjennyttyä se on pesty ja annettu koiran käyttöön. Noihin eri lokeroihin laitetaan siis namuja ja sitten kannet kiinni, tarvittaessa kääritään vaikka maton sisään vaikeuttamaan hommaa.

Aluksi kannet olivat vain aseteltuina lokeroiden päälle, jotta koira hoksasi idean. Nykyään painan kannet ihan kunnolla kiinni ja koira joutuu repimään ne hampailla irti ja pitämään samalla tassulla kiinni lelusta. Muovia tuo tosin on, mutta yllättävän hyvin on kestänyt. Kannattaa kuitenkin valvoa käyttöä varsinkin koirilla, joilla on taipumusta esineiden pureskeluun.



lauantai 7. heinäkuuta 2012

Matkustamista raakaruokittavan koiran kanssa

Aihe, joka minua mietitytti hiukan jo heti ruokinnanmuutoksen yhteydessä. Nyt se on sitten käytännössä koettu ja jaan tänne hiukan kokemuksia.

Eli matkalle lähtiessä varasin koiralle ihan ensimmäisen päivän ilta- ja aamuruuat mukaan. Illalla se sai jauhettua broilerin siipeä (hyvin sulavaa, varmaa "perusruokaa") ja aamulla ihan jotain jauhelihaa (olisiko ollut perinteistä sikanautaa) ja kasvissosetta.

Matkalla kävimme joka päivä ostamassa koiralle marketista seuraavan päivän ruuat. Mitään koiranruoka/raakaruokakauppaa siellä ei lähistöllä ollut, mutta tavallisesta ruokakaupasta löytyi milloin mitäkin ja koira söi matkan aikana kaikkea Snellmannin kinkkusuikaleista (:D) Oscarin raakapakasteisiin. Hyvin tuntui maha kestävän, vaikka luiden osuus jäikin vähemmälle matkan aikana. Pääasia oli, että ruoka oli maustamatonta (ei mitään suolaa, marinadeja tms.) ja raakaa. Tuoreliha ja raakapakasteet kävivät hyvin. Kasvisten osuuden puolestaan korvasi kurkku, joka soseutettiin haarukalla.

Ja laitetaan nyt sitten vielä pari lomakuvaa, kun kerran lomalta ollaan palattu. :) Kainuun suunnalla siis oltiin, Lilli ainakin tuntui nauttivan kovasti hienoista lenkkimaastoista.