Ensin iloisemmat asiat ja arjen pienet seikkailut. Tulimme juuri suolenkiltä hiostavan helteisestä metsästä ja Lilli viilenteli oloaan suouinnin merkeissä. Heipä hei, koirashampoon aromi - onhan siitä pesusta jo pari päivää! Matkalla Lilli näki myös oravan, joka pakeni kiireesti lähimpään mäntyyn.
Eilen minä, kaverini ja Lilli kävimme soutelemassa järvellä. Lilli jaksoi ihmeesti ja nautti selvästi, vaikka retki kesti nelisen tuntia. Autoilu ja veneily ovat selvästi koiran mieleen.
 |
| Tässä realismia haaveilijoille - Lillin oma karvamatto |
Pari yötä sitten tapahtui myös jänniä. Nukuin katkonaisesti päänsäryn vuoksi ja heräsin yllättäen kahden aikaan yöllä siihen, että koira pyöri sängyn ympärillä ja tökki kuonoaan sänkyyni. Ojensin käteni ja rapsuttelin sitä pöpperöisenä, mutta se vain jatkoi levotonta pyörimistään. Sitten nousin ylös ja samassa koira lähti kiitolaukkaa kohti ulko-ovea. Päästin sen pihalle, odottelin hetkisen ja pian se jo palasikin sisään ja kävi ihan rauhallisena nukkumaan.
Aamulla aitauksesta löytyi aivan järkyttävän iso, löysä, lemuava läjä koirankakkaa. Kaiketi lenkillä syöty kissankakka oli ollut liikaa ja pistänyt mahan sekaisin. Mutta se, miksi kerroin tämän blogissa... jos päätäni ei olisi särkenyt ja jos en olisi nukkunut katkonaisesti, en olisi kuullut koiran pyörimisiä, jolloin läjä olisi läjähtänyt suoraan keittiön tai eteisen lattialle tai vielä pahemmassa tapauksessa matolle. Huhhuh!
Lopuksi hiukan vakavampaa juttua taas. Koira on jälleen kortisoneilla, mutta kuuria löysennetään nyt parhaillaan ja pylly on alkanut taas kutista. Huoh! Lilli söi vähän aikaa lammasta ja kanaa, sitten kana jätettiin pois, mutta ei mitään muutoksia ole näkyvissä. On jotenkin toivoton olo jo koko asian suhteen.
 |
| "Toivoton? Minäkö?" |
