Paljon onkin tässä huhtikuun aikana ehtinyt tapahtua - iloa, jännitystä, hauskoja sattumia ja sitten vähän huolenaiheitakin.
Olen juuri nyt junassa matkalla kohti kotia, suljin juuri perässäni vanhan kämpän asunnon oven ihan viimeisiä kertoja. Muutto tapahtuu heti vapun jälkeen. Lillillä on tänään eläinlääkäri, jossa siltä poistetaan se lohjennut hammas ja lisäksi varmaankin rokotetaan - tätä varten kortisonikuuri piti nyt saada pois ja äiti on sitä kotona vaihtelevin menestyksin yrittänyt keventää. En tiedä ihan tarkkaan vielä tämänhetkisiä tietoja, mutta ensin meni ilmeisesti ihan hyvin monipuolisella ruokavaliolla, sitten nuoleminen alkoi taas ja ruokinta rajoitettiin poronlihaan, mikä auttoi.
Tilanne Lillin ja muuton suhteen on siis se, että Lilli jää vielä muutossa kotiin. Tähän on syynä työläs labrakurssi, jonka vuoksi joudun olemaan päivittäin 9-17 yliopistolla, eikä Lilliä ehdi edes totuttaa yksinoloon uudessa kämpässä ennen tämän kurssin alkua. Tosin ekana viikonloppuna saan silti Lillin lyhyesti luokseni, sillä vanhempani lähtevät lyhyelle reissulle juuri kyseisenä viikonloppuna ja tuovat Lillin siksi aikaa hoitoon! Kaikki muu onkin vielä auki.
Ärsyttää kyllä vähän tuon kurssin ajoitus. Kun lopultakin on kämppä pitää koiraa, niin sitten en voikaan vielä. Ja syksylläkin on tiivis kenttäkurssi, tosin ennen sitä koiraa kyllä ennättää monet kerrat totuttaa yksinoloon - paras olla silti miettimättä vielä sitä ja keskittyä vain tähän kevääseen!
Eivätkä kaikki huolet ole siinä. Jännittää ja epäilyttää välillä ihan hirveästi koko juttu. Kun Lilli on luonani, olen 100% yksin vastuussa sen hyvinvoinnista. Ja mikä on lopulta koiran etu? Onko Lillin edes paras olla luonani, kun se joka tapauksessa joutuu totuttelemaan uuteen ympäristöön ja viettämään aikaa suht. paljon yksin myös väljempien kurssien aikoihin? Toki se yksin joutuu olemaan myös vanhempieni luona ollessaan. Ja kämpässä on kyllä tilaa ja vieressä huikeat lenkkimaastot. Lisäksi kämpän tilavuuden kolikolla on se kääntöpuoli, eli vuokra on aika huima. Ja rahojen pitäisi sitten riittää vielä koiran hyvinvoinnin turvaamiseen ja omaan hengissäsäilymiseen. Entäpä äkilliset eläinlääkärikulut, jos niitä tulee?
Mutta toisaalta olen innoissani! En olisi uskonut saavani näin nopeasti kämppää, jossa saa pitää koiraa ja joka on vieläpä niin tilava! Välillä näen jo itseni samoilemassa Lillin kanssa ympäri Jyväskylän parhaita lenkkimaastoja, jossain yksinäisellä metsäpolulla kaukana kaupungin hulinasta. Aah.
Ja lopuksi se hauska sattuma! Viime viikonloppuna lenkkeillessäni vastaan tuli yllättäen bretagnenbasset, mikä on jo sinänsä aika ihme. Juttelin hetken koiran omistajan kanssa ja kävi ilmi, että koira oli Meccalan kasvatteja. Kysyin koiran virallista nimeä ja sen avulla sitten myöhemmin Meccalan sivuilta tarkistin, että koiran emä oli Meccala Lumumba eli Lillin sisko, kyseinen koira on siis Lillin siskon pentu!!
Mutta nyt ensinnä ja ennen kaikkea pidetään peukkuja eläinlääkärireissulle! Nukuttaminen on aina vähän jänskä juttu kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti